Hiekkaniemen ranta on matala ja hiekkapohjainen. Rantavedestä löytyi useita kvartsi-iskoksia.
Hiekkaniemen
asuinpaikat ja pyyntikuopat
Teksti: Mikko Keinonen
Hiekkaniemi sijaitsee Suurijärven pohjoispäässä Heinäveden ja Liperin rajalla. Se on koukkumaisesti kaareutuva, kapea niemi, jonka maaperä on hiekkaa ja soraa.
Lähellä niemen kärkeä on neljä, halkaisijaltaan
2–3-metristä kuoppaa, joiden pohjalta koepisto paljasti hiilenpalasia. Hiiltä on vain kuoppien keskellä, mistä voi päätellä, että kuopat ovat olleet kodanpohjia, joiden keskellä on ollut tulipaikka.
Koepistopaikoissa hiilenpalasten päälle oli muodostunut yli kymmenen senttimetriä turvetta, mikä kangasmaastossa viittaa vähintään satojen, todennäköisesti tuhansien vuosien ikään. Kivikautisesta asutuksesta kertoo myös, että Hiekkaniemen rantavedestä löytyi useita kvartsi-iskoksia.
Alueen merkittävin löytö on saaressa, jonka erottaa Hiekkaniemestä noin 20 metriä leveä, alle puoli metriä syvä salmi. Saaresta nimittäin löytyi kymmenkunta pyyntikuoppaa. Kuopat ovat jyrkkäreunaisia, halkaisijaltaan 2–3 metriä ja syvyydeltään noin metrin. Kuoppien pohjalle on muodostunut turvetta yli 20 cm, mikä viittaa kuivassa kangasmaastossa korkeaan ikään.
Pyyntikuoppien määrästä voi päätellä, että Hiekkaniemeen on palattu monta kertaa, ja alueella on vietetty paljon aikaa. Toisaalta se ei ole ihme, sillä alue on sekä asutuksen että metsästyksen kannalta ihanteellinen. Peuralauma on ollut helppoa saartaa kapenevaan Hiekkaniemeen, ja siltä peurat ovat päässeet pakenemaan matalan salmen yli naapurisaareen. Lukuisine ansakuoppineen saari on puolestaan ollut tehokas kuolemanloukku.
Sijainti ja lähialueet
Hiekkaniemen sijainti on muutenkin otollinen, sillä se sijaitsee Suurijärven rannalla ja Kytöjoen latvoilla. Viime mainittu on yhdessä Somerjoen kanssa noin 5 kilometriä pitkä, kapea ja mutkitteleva joki, jota pitkin on ollut suora vesireitti pohjoiseen Juojärvelle. Toisaalta Suurijärven eteläpään erottaa Orivedestä ja Saimaa vesialtaasta vain noin viiden kilometrin mittainen maakannas.
Suurijärven ja Kytöjoen alue vaikuttaakin siltä, että alueella on selvästi asuttu. Kytöjoen varresta, noin 1,5 kilometrin päässä Hiekkaniemestä, löytyi keväällä 2023 kalliomaalaus, ja samana kesänä Polvilammenvuoren juurelta, noin kolmen kilometrin päästä, löytyi luola, jossa on mittava kvartsilouhos.
Kaikupaikka
Hiekkaniemestä on erikseen mainittava vielä paikan akustiikka, sillä niemen kärjessä on tyynellä ilmalla voimakas kaiku. Syksyllä 2023 tehdyssä testissä tarkattu suunnattu huuto kimpoili eri suunnista ainakin viisi kertaa. Tarkkaa määrää ei pystynyt lasketaan, koska arvio tehtiin korvakuulolta. Kaikuja siis saattoi olla enemmänkin.
Tuloksen tekee erikoiseksi vielä sekin, että testattaessa oli hyvin sumuista, ja ilmankosteus vaientaa kaikua.
Lähiseudun muita kohteita
Hiekkaniemeen vievän polun varressa on neljä asuinkuoppaa. Veli Hokka teki koepiston ja löysi turpeen alta hiilenpalasia.
Naapurisaaressa on kymmenkunta, noin metrin syvyistä pyyntikuoppaa.
Pyyntikuopan pohjalla on noin 20 cm turvetta.
Yksi pyyntikuopista.
